OLUTHUONE WANHA KYTTIS
Oluthuone Wanha Kyttis on nimensä mukaisesti vanha poliisilaitos. Valtakatu 7 toimi Rauman poliisilaitoksena vuosina 1922–1991. Historiallinen ja arvokas rakennus ydinkeskustassa luo täydelliset puitteet seurusteluravintolalle.
AVOINNA
ti–to 18–00
pe–la 18–02
YHTEYSTIEDOT
Valtakatu 7, 26100 Rauma
044 238 7125 (arkisin klo 8–16)
ERITTÄIN LYHYT JANOTUSAIKA
Historia
Valtakatu 7 on vuonna 1912 valmistunut jugend tyylinen rakennus. Talo on arkkitehti Onni Von Zasenin piirtämä, lukuun ottamatta talon julkisivuja, jotka ovat arkkitehti Armas Siitosen suunnittelemat. Rakennus suunniteltiin konsuli Wladimir Sofronoffin perheen kodiksi, mutta rakennus toimi yksityisasuntona vain neljä vuotta. (Uola 1996, 236) Sofronoff oli menestynyt kauppias ja vaikutusvaltainen Raumalainen (Niemi 2007, 15–17).
Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennus myytiin Rauman Seurahuonetta pitäneelle ravintoloitsija Edvard Kuroselle joka avasi taloon hotellin. Hotel Rauman avajaisia vietettiin lokakuussa 1916. Hotellitoimintaa rakennuksessa harjoitettiin 1920-luvun alkuun asti, mutta toiminta päättyi lopulta kannattamattomana. Talo siirtyi tuolloin hetkeksi Rauman Korkeakarissa toimineen Ikkunalasi Oy:n omistukseen.
Hotel Rauma, valkoiset marssivat Suomen sisällissodan aikaan, vuonna 1918. Sisällissodan muistomerkki (1937) on pystytetty Tarvonsaaren puistoon, Valtakatu 7 kiinteistön viereen.
Valtakatu 7, poliisilaitos sirpalesuojattuna vuonna 1940.
Rauman kaupunki osti rakennuksen vuonna 1922 poliisilaitokseksi ja raastuvaksi. Talossa toimi tuolloin myös Rauman suojeluskunnan ja lottaosaston kanslia. Piharakennukseen rakennettiin sellit ja sinne sijoitettiin myös suojeluskunnan asevarasto.
Vuonna 1991 Rauman kaupunki hyväksyi Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiön suunnitelmat saneerata rakennus taidemuseokäyttöön. Arkkitehti Markus Bernoull piirsi saneerausluonnokset ja taidemuseo avattiin syyskuussa 1993. (Uola 1996, 236) Rakennus toimi vuoteen 2015 asti taidemuseona.
Riku Räsänen, raumalainen liikemies, osti kiinteistön 2014 ja nyt Valtakatu 7 palvelee ateljee, toimisto ja liiketilana.
LÄHTEET:
Niemi, Marja. 2007. Itsellisen pojasta kunnalliseksi vaikuttajaksi. Fredrik Lehtisen elämä, työ ja toiminta 1850-1930. Rauman museo.
Uola, Mikko. 1996. Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiö.
Kuvat: Rauman museo.
KAUPPANEUVOS WLADIMIR SOFRONOFFIN KOTI
Wladimir Sofronoff, eli suomalaisittain vuodesta 1919 Walle Sovero syntyi Raumalla 1876 Uhtuan Lamminpohjasta lähtöisin olleen Ivan Sofronoffin ja Karolina Lundstedtin perheeseen.
Sofroniffin kauppa torin laidalla
Walle Sovero (1876–1935) oli vaikutusvaltainen liikemies Raumalla. Hän johti vähittäis- ja tukkuliike Lehtinen & Sofronoffia, joka toimi keskeisellä paikalla, Rännärin talossa Raastuvan vierellä. Sovero toimi myös Rauman säästöpankin johtokunnassa ja oli perustamassa Raumalla vieläkin ilmestyvää sanomalehteä Länsi-Suomea. Sovero toimi aktiivisesti erilaisissa luottamustehtävissä ja harjoitti isänsä tavoin hyväntekeväisyyttä Raumalla.
Lehtinen & Sofronoff
Sovero oli aikoinaan 35-vuotiaana Suomen nuorin kauppaneuvos. Hänen liiketoimiensa tuloksellisuus näkyy parhaiten hänen keskeisellä paikallaan sijaitsevassa yksityisasunnossaan, Valtakatu 7, joka on sittemmin palvellut raumalaisia monella tavalla.
Sovero oli kuitenkin nähnyt niin paljon maailmaa, että pienestä Raumasta ei tullut hänen asuinpaikkaansa koko elämän ajaksi. Hän omisti talon myös Helsingissä, jonne hän perheineen lopulta muutti. Rauma pysyi läheisenä Soverolle kuitenkin koko loppuelämän, ennen muuta kesänviettopaikkana ja huomattakoon että Sofronoffin sukua asuu edelleen Raumalla.
LÄHTEET: Geni.com | Kuvat: Sofronoff/Soveron suku
